Kipinävuoro

Vanha mies tuntee kylmää
hän istuu ulkona
pitkän päivän iltaa

kurkkua kuivaa ja yskittää,
kuin olisi juonut
omaa aikaansa tiimalasistaan

hän katselee heitä
eksyneitä,
jotka kiirehtivät rakkauteen
hohtaakseen yhden yön,
kuin tulikärpäset

hän tarttuu hetkeen
ottaakseen sen mukaansa
noustessaan viimeiseen bussiin

ja hän on syleilevä tulta
kunnes kuolema vapauttaa hänet
sydämensä kipinävuorosta.