Tahtoisin unohtaa sen tuskan
Jokaisen pelon aamun
Kaikki loukkaavat kuiskaukset
En tahtoisi enää itkeä ja kärsiä
Tahtoisin nauraa
En vain olla yksin sivussa
Olla keskellä ystävien
Tuskani haavat ovat syvät
Liian syvät unohdettaviksi
Haavani eivät sulkeudu
Eivät koskaan
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| varvad | Aarre / Treasure | 3.9.2010 | 0 | Runo |
| varvad | Sinut tahdon | 12.2.2010 | 0 | Runo |
| varvad | Viimeinen silta | 22.2.2009 | 0 | Runo |
| varvad | Pieni hetki elämästäin | 23.4.2008 | 2 | Runo |
| varvad | Nimetön | 29.6.2006 | 2 | Runo |
| varvad | kahlittu | 9.1.2006 | 1 | Runo |
| varvad | Ei mitään tehtävissä | 11.11.2005 | 0 | Runo |
| varvad | Haavoittunut | 11.11.2005 | 6 | Runo |
| varvad | " | 17.10.2005 | 0 | Runo |
| varvad | syntymäpäiväonnittelut | 8.7.2005 | 1 | Runo |
Kommentit
Tiedän tunteen ja uskon että moni muukin tietää... Hienosti kirjoitat tästä aiheesta. Osaat muotoilla sanat hyvin.
Niin tuttua. Ei sitä ne kiusaajat tunnu ymmärtävän, millaisen tuskan ja murheen aiheuttavat kiusattavalle. Sillä uskon ettei paatuneinkaan ihminen kiusaisi toista, jos tietäisi miltä kiusatusta tulee tuntumaan vielä vuosienkin päästä.
Varmaan jokin 'merkki' ihmiseen aina kiusaamisesta jää, mutta toivon, että niitä voi ainakin lieventää jos saa ympärilleen rakastavia ihmisiä. Tsemppiä sulle.
Tuttu tunne, niitä tapahtumia ei koskaan unohda. Mutta niiden kanssa voi ehkä oppia elämään?
no ainakin tämän illan perusteella voisin ehkä sanoa että ett ole enään yksin :) et ainakaan minun mielestäni :)
Nuo kaksi ensimmäistä säkeistöä, varsinkin tuo toinen, kuin suoraan omasta elämästäni. koulukiusaus jättää syvät arvet, tiedän. olen itsekkin sen kokenut.
Osuva kuvaus koulukiusaamisesta.
Tuttua minullekin.