Yön hämärässä

Runoilija hcpersona

mies
Julkaistu:
5
Liittynyt: 23.5.2016
Viimeksi paikalla: 12.10.2022 13:14

Asuinpaikka: Etelä-pohjanmaa
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

 
Auringon laskiessa odotan jo aamua,
Pientä sädettä itäiseen taivaan kaareen,
Vähäistä punaa lämmittämään jäätyvää sydäntäni,
Hämärä laskee hyisen peitteen päälleni,
Palelen.

Sormeni kohmeiset koskevat kuvaasi,
Häilyvä hahmosi kuiskaa nimeäni,
Kyynel jäätynyt kimaltaa poskella,
Sydämeni viimeinen isku soi kuin rumpu yössä.
Hiljaisuus.

Häilyvä hehku pimeydessä,
Vihje paremmasta ajasta,
Kuin ukkonen sydämeni jyrähtää uudestaan.
Kasvava lämpö koskettaa kivistä pintaa.
Minä elän!
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Mukaansa tempaavaa, koskettavaa kerrontaa. Osaat todella hyvin kertoa tunteistasi.

Hengitysvälejä pyytää tämäkin, mutta voihan mahotonta, miten kauniisti, herkän hauraasti, olet tunteen sanoiksi luonut..
Penteleen kännykkä moodissa ei saa rivitettyä, itsekkin harmissani kun ei saa rytmitettyä...
Kaunis, ehjä runo, jossa toiveikkuus kaikesta huolimatta sykkii. Tykkään! :)
Huu. Onpa tässä sisältöä. Tulee mielikuvaelma ihmisestä joka seisoo myrskyssä kallion laella ja nauraa, koska on juuri oivaltanut jotain oleellista, hyvin tärkeää. Tai siis, tulee olo kuten on ollut, sellaisina hetkinä kun elämisen riemu yksinkertaisesti on melkein liikaa tunnettavaksi, ylitsepursuavaa. Jes, erittäinkin hieno runo.
 

Käyttäjän kaikki runot