Myrskylyhtyjä olemme toisillemme.
Valoistamme saamme turvaa,
keskellä laajenevan pimeyden.
Mutta yksinäiset vuodet,
säästöliekillä eletyt,
nokeavat lasin
ja silloin tarvitaan hellää kättä
loisto palauttamaan.
Kättä sydämen liekin sytyttämään,
laitamaan sen palamaan kuin pitääkin,
vahvasti ja värisemättä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tosi kaunis, mutta surumielinen runo. Lämpimät syntymäpäiväonnittelut sinulle!