vastavirtaanko

Runoilija ipe

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 7.10.2003
Viimeksi paikalla: 6.1.2021 9:26

Asuinpaikka: urjala
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
27.4.1963

tulisieluinen elämää nähnyt ajattelija olen. mulla vain aina ollut pakonomainen tarve purkaa itseäni sanojen kautta ulos. mun motto on että puolen litran pulloon ei mahdu litra vettä.. tulkitkoon kukin miten haluaa.
 
eletty elämä jättää meihin arpensa,

kuin joki, joka vääjäämättä uomaansa

kaivaa eteenpäin.



joskus se kuivuu, yllättäin yli äyräittensä

tulvii, kuitenkin aina virraten.



lautturina, oman elämäni virrassa purttani

ohjaan, kuitenkaan hallitsematta ruoria.



kuin lastu laineilla olen, puhalla minut kotiin.



saata satamaasi...
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tässä oli todella upea runo,jotain samoja ajatuksia kuin yhdessä omassani jonka hiljattain kirjoitin.

Arvet jättävät meihin jälkemme, toki, mutta myös vahvuuden ja tiedon siitä, että olemme elossa. Että olemme ihmisiä ja rakastamme kipuun asti.

Kovin suvuvasti ajatustesi mittaa kuljetelet, annat lukijallekin tilaa ja aikaa mitata mielensä maisemia rivien välillä, pohtia omien arpiensa uomaa ja sitä satamaa, jonne oma sydän halajaa.

Kaunista, oivaltavaa, vaikuttavaa tekstiä.

Rauhallinen pohdinto elämän virroista. Ruori viottunut...ja lastukin holtiton, vailla värettä tuulen. Pidin paljon.

hienosti kuvaat elämän merta.....

tämä oli kyllä hyvä, siinä oli jotakin sitä..

 

Käyttäjän kaikki runot