Tämä on taas niitä hetkiä,
jolloin sattuu.
Ei ole kyse vain sydämestä,
ei rakkaudesta tai sen puutteesta.
Tämä on taas niitä kipuja,
joihin tottuu.
Ei kipuun totu, vaan sen
saman uusiutumiseen.
Tämä on taas niitä kyyneliä,
joidenka vuoksi jätin.
Usko pois, näin on helpompaa
kun voit vain syyttää minua.
Tämä on taas niitä ikäviä,
kun luopuu toisesta suojellakseen.
Ei olisi pitänyt kertoa niinkään paljon.
Et ole teräsmies, et olisi voinut kannatella minua aina.
Selite:
Nyt kun
toivottavasti
ymmärrät,
niin anteeksi
etten kuollutkaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunis kiitos arvostelustasi :)
tämä runo on uskomattoman kaunis..tämä toi minulle muistoja mieleen,kiitos siitäkin! :)
surullinen ja haikea,täynnä tunteita..
viimeinen lause on vain niin uskomattoman hieno!!!!
Runosi toi mieleeni Einari Vuorelan runon: "Sinun onnesi tähden luovuin paljosta: / -sinustakin. / Vaikka rakastin sinua yli kaiken."
punatekstisi kruunasi runon. onneksi kannatellakseen toista ei aina tarvitse olla teräsmies. kiitos ajatuksista, joita tämä herätti.