lempeään kauneuteesi havahtuen
ja siinä uudestisyntyen
punoin sieluni puhtaat
versot lämpimien sormiesi
lomaan
hyväillen jokaista kätesi
uurretta neitseellisellä
voimallani
tunsin elämäntiesi suunnan
kuin se olisi ollut omani
sen liikkeet, sen halun
sen kyltymättömän palon
olit ajatuksieni ydinjuuri
ja hellimmin varjeltu aarre
asuit sieluni syvimmissä
kätköissä ja tunteissa
puhtaimmissa oivalluksissa
pyhimmissä hetkissä
elit kuin viimeistä päivää
sydämeni värisevien
kammioiden suojeluksessa
sinä elit, sinä elät
ikuisesti minussa
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
