Vielä joskus

Katson ikkunasta avautuvaa pimeyttä.
Siellä jossain sinä olet,
vaikka en sinua näe.

Olen jo lakannut sinua odottamasta,
sillä tiedän,
ettet sinä enää luokseni tule.

Silti sydämessäni palaa hiljainen toivo,
joka ei sammu,
vaikka vuodet kuluvat.
Meidän aikamme tulee vielä:
Seuraavassa elämässä.

Saan koskettaa kasvojasi.
Katsoa silmiisi ja painautua sinua vasten.
Saan tuntea lämpösi ja kuunnella katkonaista untasi.

Siellä tunnen, kuinka pimeys meidät ympäröi,
enkä minä sieltä sinua etsi.