Aamun hehkussa kauniisti soi kanteleen ääni
vaik' sitä en kuullut - julisti hetken syntymääni
tauvotta sen sointi niin kaunisti kaitsi
edes kaipuuta tulevaan - sit ollut en paitsi
mi hetkeksi pysähdyin katosmaan eteen
enkä jäänyt mi iäksi - syntymän ranta veteen
pitkään tuo järvi sulojaan antoi
siipeni elon ain pitkälle kantoi
kuiskaukset kuulin sielt varjojen mailta
pontevin vedoin - koht tulevia aikoja rikkaita
aava kylmät ja kosteat laineensa tarjos
myös kalman ja kuolon pilvien varjos
väsynein mielin, jäntein ja polvin
pian saavutin paikan - tuon kolean holvin
iäksi hyhmeeiseen veteen mi vaivun
päätökseen jumalan - edessä taivun
saa uupumus lopun ja uintini lakkaa
viikate terävä lihaani hakkaa
kuolon kaunista sointia kuunnella saan
ja mielin haikein siis jättää isäni maan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mulle tulee tästä vahvasti metalli-musiikki mieleen. Wahvaa mäiskettä alusta loppuun saakka.
Loistavaa tekstiä, pidän todella paljon.
Kaunista kylmyyttä , hieno teksti
Hieman synkähkö runo, mutta loistavaa tekstiä;-)
Yleensä en pidä näin riimitellyistä runoista, mutta tässä riimit soljui kauniisti eteenpäin.
Yleensä en pidä näin riimitellyistä runoista, mutta tässä riimit soljui kauniisti eteenpäin.
Yleensä en pidä näin riimitellyistä runoista, mutta tässä riimit soljui kauniisti eteenpäin.
Yleensä en pidä näin riimitellyistä runoista, mutta tässä riimit soljui kauniisti eteenpäin.