Loukattuna

Runoilija uneton

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 12.1.2004

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Siniset silmät tuikkivat kertoen onnesta ja kenties jopa rakkaudesta. Rakkaus, läheisyys ja luottamus... Mitä muuta voisi toivoa!
 

On taas hetki
enkä osaa päättää
minne askeleeni astun.

Eteenpäinkö
sydän kaipuuta jo tuntien

Vai pysähdynkö paikoilleen
päättämättömänä.

Ei ole hyvä olla
missään.. minunkaan.

Loukattuna
vaikket edes ymmärrä
loukanneesi.

Astun askeleen
taaksepäin.

Loputtomiin ei jaksa
kilteinkään.

Selite: 
Tunteistaan pitäisi olla lupa puhua pelkäämättä että joutuu hylätyksi..
Kategoria: 
 

Kommentit

mahtavaa kuvailua.
"
Loukattuna
vaikket edes ymmärrä
loukanneesi.
"
tuo oli ehkä vaikuttavin kohta...
hyvä :)

Kiitos kommenteistasi. Niitä tarvitaan herkän ihmisen tiellä. Tässä kuvailet kauniisti ja armottomasti sitä kuinka hyvä sydäminen ihminen kärsii, hiljaa, tunteita pidätellen muiden pauhatessa ympärillä. Mutta kuka näkee minun suruni, kipuni?

vaikuttavaa ja hyvää sanojenkäyttöä. tykkäsin :)

o-hoh..nyt osui ja uppos..tämä on loistava!!

Hieno. Tästä pelost on vaikea päästä eroon. Hienosti puettu!

Avautumisen pelko. Että jos mä nyt taas itken, niin se rakastaa mua vähemmän.. Miten sen voittaisi?

Pidän tästä, paras kohta "ei ole hyvä olla missään..ei minunkaan"

 

Käyttäjän kaikki runot