Höyhensade

Ajat pitkin metsätietä niin vanhaa ja tuttua,
sataa kauniisti lunta, levittää pelloille valkeaa huntua.
Radiosta soi Styles: "We gotta get away from here...",
sen melodia sun ajatukset mukanaan vie...

Käännät auton mutkaan, mittarissa kevyt kuuskyt,
ja huokaiset, onneks ei oo jäätä vielä näkynyt.
Mutta kun et voi autossa puuta koputtaa,
auto nytkähtää, ei taidakaan renkaat enää tietä koskettaa.

Radio hiljenee, vai peittääkö ajatustes meteli sen alleen vain?
Onhan turvavyö kiinni, vai auttaako se enää lain?
Siinä vaiheessa kun auto pyörii kuin ADHD tuuliviiri,
eikä jarruja enää ole... hento avunpyyntö sun suustas kiiri.

Vastaan tulee penkka, ja tiedät, metsikkö sen jälkeen.
Rysähtää, kahahtaa, missä kohti ne hongat olikaan jälleen?
Kunnes liike pysähtyy, tulee lähes hiljaista,
vain "they told me that the end is near", laulaa Styles radiosta.

Sataa kauniisti lunta, levittää metsiin valkeaa huntuaan,
ei välitä se autosta, jonka sisällä apua kaivataan.
Vaan onko se pelkkää lunta sittenkään,
vai onko seassa höyheniä, kun suojelusenkeli heilautti siipiään?