Sydämeni tietää, muttei kerro

Runoilija Taigamagiainen

mies
Julkaistu:
167
Liittynyt: 18.1.2006
Viimeksi paikalla: 1.5.2024 8:51

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
31.7.1969

Suosittelen:
 
Sydämeni miettii
mitä miettii
näkee uniakin
pahojakin

on ihmeissään kaikesta
pelokaskin hieman
ei tahdo päästää
itseään särkemään
enää milloinkaan

se on herkkä
ja sykkii voimalla
parhaimmillaan
mutta nyt pelkää
vähän liikaa
päästäkseen valloilleen

se tietää paljonkin
mutta pitää itsellään
muurin ja tiedon

ehkäpä vielä
jonain päivänä
solmut aukeaa

ihan kaikki
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Elämää pamppailee sydän ja mieli tunteineen aaltoilee,
järjen ääni jossain taustalla saa harkitsemaan.
Niin monimutkaista kaikki välillä on.
Valitettavasti mikään ei takaa, ettei särkyisi uudestaan, jos uskaltaa ottaa riskin... mutta jos ei uskalla, niin mitä sitten jää jäljelle... herkkä runo.
Varovaisuutta ja pelkoenergiaa hyvin herkässä runossas. Rakkaus kyllä tietää aina minne mennä, mutta sen polut ovat mutkaisetkin joskus ja iän myötä ei enää niin vaan lähde kaikkiin lemmen viemään. Herkkä sulkakynä, hyvä runo.
Tämä on hieno! Koskettavaa kerrontaa.
Tämä on runoistasi suosikkini. "ei tahdo päästää itseään särkemään enää milloinkaan". Rakastamisen pelko on aitoa ja jopa aiheellistakin. Rakkaus tuo mukanaan niin paljon tuskaa ja menetyksen pelkoa, että ilman sitä on helpompaa - joskin tyhjempää elää. Tietynlainen päättäväisyys huokuu kuitenkin runoistasi - kuin olisit etenemässä kohti päämäärääsi. Vastaavanlaisia pelon tunteita voin tunnistaa itsessänikin. 
Hui, ihana runo, juuri tuollaiseen miettimisen loukkoon tipahdin. Runosi varovaisuus miettiminen pelokkuus on niin totta kun on kokenut sen ja pettynytkin. Juuri runosi tunnelma kuvaa tilaa todella hyvin.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot