istua haavoitettuna
tuntea viha
tuntea suru
yksinäisyys
olla hylättynä
jopa perhepyhät
etsiä uudelleen uskonsa
antautua toisenlaiselle
jumalalle
kohdata pullon henki
koskettaa
itseään kaltoin kohdella
kohdata lapsensa silloin
kun heikoimmillaan
vain kävelee pois
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Eija Kristiina | Joskus | 25.10.2010 | 5 | Runo |
| Eija Kristiina | Nimetön | 29.1.2010 | 11 | Runo |
| Eija Kristiina | Nimetön | 26.9.2009 | 0 | Runo |
| Eija Kristiina | Kun sanat ei riitä | 19.9.2009 | 5 | Runo |
| Eija Kristiina | Kauas katosi anteeksi | 5.9.2009 | 0 | Runo |
| Eija Kristiina | Hän oli Orvokeista kaunein | 29.5.2009 | 24 | Runo |
| Eija Kristiina | Nimetön | 26.5.2009 | 2 | Runo |
| Eija Kristiina | Eivät koskaan välittäneet | 17.4.2009 | 6 | Runo |
| Eija Kristiina | Ehkä voin vain olla | 12.4.2009 | 1 | Runo |
| Eija Kristiina | Joskus yksinäisyys | 3.2.2009 | 16 | Runo |
Kommentit
Surullista, mutta niin totta. Vihlovaa tekstiä.
monen tuttavapiirissä toistuu tuo sama tarina ja on surullista että ei pysty vaikuttamaan tilanteeseen vaikka on yrittänyt monella tavalla.
Hyvä runo nykyajan pahoinvoinnista!
Vahva tunne runossa.
Hyvin ja koskettavasti kuvattu. Mutta hänenkin hatturehkansa alla on ajatusta paremmasta ja puseron sisällä syyllisyydensekaista toivetta.
Miusta tuntuu että tässä on molemminpuolisia tunteita. Alkoholismi on sairaus, joka helposti "sairastuttaa" myös lähiympäristön. Sitä ei paranna sanat eikä usein läheisyyskään. Se on itsensä tajuttava.
Kipua kantaa runosi.