Kahdeksan kotkaa meren yllä
Vuorella, tuulen sylissä,
sydämeni palaa
kuin oliivipuiden oksat nuotioissa,
vaan tuskaani ei vartioi kukaan.
Se polttaa kaiken tieltään, toivonkin hetkittäin.
Meri alhaalla kohisee,
aallot valkenevat kohti rantaa,
yksinäinen rakkauteni tahtoisi jo lentää,
yksin ei lentoon voimat riitä.
Nyt, kaksi kotkaa liitää pääni päällä.
Pareittain kotkia lisää
lumoudun kauneudestaan.
Kahdeksan kotkaa meren yllä
ja minä kuiskaan hiljaa tuuleen,
kohti sinua,
kyllä.
Vuorella, tuulen sylissä,
sydämeni palaa
kuin oliivipuiden oksat nuotioissa,
vaan tuskaani ei vartioi kukaan.
Se polttaa kaiken tieltään, toivonkin hetkittäin.
Meri alhaalla kohisee,
aallot valkenevat kohti rantaa,
yksinäinen rakkauteni tahtoisi jo lentää,
yksin ei lentoon voimat riitä.
Nyt, kaksi kotkaa liitää pääni päällä.
Pareittain kotkia lisää
lumoudun kauneudestaan.
Kahdeksan kotkaa meren yllä
ja minä kuiskaan hiljaa tuuleen,
kohti sinua,
kyllä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit