Kaikki ne yhdessä aina tervehtivät
ja osaavat myös pyytää kauniisti.
Yksi taistelee toisen kanssa
ja kolmannen kanssa piruilee.
Etummainen kielsi ja opasti,
mutta hiljaisuus ei riittänyt.
Pienimmäinen osaa hienostella.
Vahvimmalla on tuomiovalta,
mutta se toivottelee onnea.
Alempana menee loistavasti,
kun nyt vähän matkustelisi.
Ainakin kolme niistä rakastaa.
Erillään ne kaksi ovat sovussa
ja todellisuudessa lyömättömiä.
Ilman nimeä oleva kai sitoutuisi,
mutta keskimmäinen haistatteli.
Poissaolevina satuttavat varmasti,
koska pitävät silloin kaiken itsellään.
Selite:
I'm back! :D ja melkein 4 kk meniki! :o Siis aivan mahtava fiilis, koska vihdoin onnistuin katkasee liian pitkän tauon :)
<br /><br />
No alunperin piti kirjottaa ihan muusta, mutta kun katselin puolikkaita runojani, niin yhdestä tuli yhtäkkiä idea, joka sitten parani kirjottamisen myötä.
<br /><br />
Tätä varten lunttasin ihan pikkusen netistä. Runossa on vähän sellasia asioita, joista ehkä lähipiiri vaan tietää, mutta muiden runon tulkintaa se ei vaikeuta - vaikkakin antoi lisää haastetta kirjoitusprosessiin :) sain hyvin liitettyä kaksi asiaa yhteen ja mielestäni otsikkokin onnistui! :)
<br /><br />
No nää oli mun mielipiteet, mutta vähintäänkin yhtä tärkeetä on se, mitä te tykkäätte ;) (02.06.06)
<br /><br />
[edit: muutin vähän sanamuotoja sekä säkeiden järjestystä 06.06.06]
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Yhteisö, perhe. Tämä pitää lukea toiseenkin kertaan. Hieno.
Taitavaa sanailua. Tästä voi itsekukin löytää itselleen "sitä jotain" ja kuitenkin vaatii vähän enemmän lukemista kuin pelkästään "nopean silmäilyn". Hieno runo
ihan mahtava ! :)
Tää on tosi hieno runo ja mielenkiintoinen.
No, voihan nenu...olet kehitellyt loistavan draaman...ensin ajattelin, että...sehän on kerrostalo asukkaineen, mutta ei se ihan...sitten tietysti joku älypää tuossa edellä keksi sen, ja en enää ikinä lue toisten palautetta, vaan yritän muodostaa oman mielipiteeni ;D kiitos, oikein hyvä.
Runostasi tulee mieleen sisarrusparvi tai lapset jotka tappelevat ja hiovat toisiaan mutta myös rakastaa! Taidokkaasti olet tunteesi pukenut runoksi!
hienoa tekstiä, ihanaa tässä vähän enne työn alkamista pysyä kertomuksesi vauhdissa, tosi jännä hyvä tunnelmainen runo
pidän todella,hieno runo^^
+samat asiat kuin muiden kommenteissa jo tullut esille:D
Vaikkakin ehkä vaikeaselkoinen, silti mahtava. Sanat soljuvat, vaikka tämä lukija välillä vähän pihalla. Tykkäsin kovasti!
Meni vähän aikaa tajuta, eli moneen kertaan luin tämän! Minulle tuli mieleen sormet, kuulostaa ehkä pöljältä mut silti. :'D Ovela runo. Hyvin keksitty.:>
Otsikko on oiva, mutta paljon menee minulta yli ja luultavasti juuri näiden "inside" juttujen takia. Ainoa mikä minua henk. koht. hieman häiritsee, on tekstin ns. kauppalistamaisuus ja se, että selkeää (tai en osaa sitä nähdä) solmua ei oikein pääse syntymään. Todella miellyttäviä kuvia sain tästä päähäni, kiitokset siitä :)
On ihan hyvä, että olemme erilaisia. Jos me mokomat samasta puusta veistettyjä ukkeleita ja akkeleita olisimme, niin tuskin maapllolla sotia olisi.
Erilaisus piristää ja toisinaan se kyllä myös itkettää.
Mukavaa kesäpäivää!
Miten loistavasti osaatkaan kuvailla ihmistä ja ihmisen suorastaan ylimielistä ja itsekeskeistä luonnetta.
Etummainen kielsi ja opasti,
mutta hiljaisuus ei riittänyt.
Parhaus.
Sormet lienevät pääosassa tässä mielenkiintoisessa ja monivivahteisessa runossa.
Tässä runossa kulkee myös toinen juoni,
mutta luulen, etten voisikaan sitä tietää...
Taitavaa kerrontaa. Taas kerran!
Tuli mieleen auttamattomasti sukujuhlat. En kyllä osaa aukottomasti perustella tätä mielen yhtymää. Alku vaan jotenkin johdatteli siihen. Ollaan kohteliaita mummon serkun kaimoille ja jutellaan asioista ja kysellään kuulumisia. Kaivetaan vanha perintö riita esiin ja lapset juoksee ympäri pöytää. Sitten ihmetellään miksi päivikki-täti tai pentti-setä loistaa poissa olollaan.
Sormiin minäkin taivun,
vaikka syvällisyydenkin löydän.
Sujuva kerronta anyhow. :)
Käsi ja perhe. Yksi, mutta erilaisia! Tämä toimii kahdella tasolla (vähintään)! Taidokasta tosiaankin. Pidän paljon ja toivotan samalla hyvät syntymäpäivät: vielä samanverran lisää niin olet keski-ikäinen;)!
taukoja on ollunna meillä ihtekukin:) ylleensä sitä pitkän tauon aikana kangistuu, ja uusi teos on kuin väkisin väännettyä. mutta tässä siitä ei ole kyse.
ihan en hukkunut ymmärryksen valtamereen, mutta ihte käsitin tämän oman minuuden riitaisana olemisena.
Hauska tää tottavie! Aihekaan ei aivan jokapäiväinen - hautsaa luettavaa elämänkirpeiden ininöiden väliin!
Tää runosi on minulle melkoinen arvoitus, kun luin sitä, mutta siinä on paljon mietittävää.
sun kaikki runot on ihania,mut tämäkin runo on aivan ihanaa luettavaa kun on huono mieli.. Jatka kirjoittamista :)
samaa sanon ku muutkin :)
jotenkin tuli mieleen sellaiset muutamat ihmiset jotka edessäpäin ovat niin hyvääpataa mutta jounivat ja haukkuvat seläntakana,sekä muita että toisiaan.aikas ajankohtainen aihe.selkeä ilmaisu.
Joku tuolla kommentoi sisarusparvesta.
Sitähän tämä, totta.
Ja käsittämättömät. ne on pakko joskus käsitellä.
siulla on sellanen koukuttava tapa kirjoittaa.
Kun luet yhden runon, tulee pakonomainen tarve lukea lisää ja lisää.
Tekstisi antaa lukijalle haastetta, suurinkaan osa runoista ei aukene ensi lukemisella, jos toisellakaan, mutta se on juuri taitolaji, saada jokainen ymmärtämään erilailla.
Olen äimistynyt, olet loistava.
sopivan sekaista meinikiä ettei tätä voi jättää yhteen lukukertaan! Hyvä!
Olen kolmesta sisaruksesta keskimmäinen.
Lyhyesti siis; minulle tuli sisarukset mieleen :).
Mahtava runo joka ei heti avautunut vaan vaati useamman lukukerran mutta mitä useaammin makustelin se alkoi puhumaan minulle omaa kerrontaa ja varsinkin viimeinen säkeistö"Poissaolevina satuttavat varmasti,
koska pitävät silloin kaiken itsellään."oli piste iin päälle. Nuo muutkin kirjoittamasi mitä luit olivat vahvaa kerrontaa ja puhuttelivat minua....
Todella hauska! pisti todellakin ajattelemaan mistä tässä on kyse! Sormista kai puhuit?
No plah. Juup joo.
Aivan ihana...
Löydän runosta 3 omaa lastani.
Suosikeihin!
Mielenkiintoinen runo, tulee oikeastaan mieleen arvoitus. Runoudessa parasta on se, että jokainen voi tulkita sen miten haluaa. Tämänkin voisi tulkita useammalla eri tavalla, mutta omaa elämääni tällä hetkellä kuvaa runosta mieleen nouseva valinnan vaikeus. Tuskallista on tietää, että kaikkea ei voi saada ja valitessaan tulee yleensä satutettua juurikin niitä, joita ei missään nimessä halunnut satuttaa. Hieno runo!
jos nyt tulkitsen tämän oikeen niin tuli tässä aika suuri suku mieleen,jotka ei aina pysy sovinnossa,hyvin kirjoitettu runo!!
Sivut