Löysin kauniin sirpaleen,
sisimmästä särkyneen.
Etsiikö joku itkien,
kun tietää pienen tärkeyden?
Aarteen sulle annoin
ja ystävyyttä toivoin.
Nyt huomaan sen;
puuttuu sydämestäin palanen.
Selite:
Mun ensimmäinen - vieläkin rakas runo (17.04.02)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tulee mieleen se elokuva iskelmäprinssi (muistanko nimen nyt oikein).
Maalais idyllin hienoa tunnelmaa.
Hyvin kirjoitettu ja tunteella!
upea runo vaikkakin on haikea aiheinen.. mutta kauniisti kirjoitettu! ^^
Hihii! Tää on tosiaan erilainen kun sun uudemmat. Ei huono, ei huono kuitenkaan. Eri lailla hyvä.
Tosi kaunis. :)
tästä pidin ehkä kaikista eniten:)...
en tierä mikä tässä erityisesti hohkasi, silti.. oli "sitä jotain".
kiitän:)
kaunis kun mikä, siis ihana
Tämä on hieno. Ja vielä ensimmäinen runo. Moni aloittaa kliseillä. Ja vaikka sirpaleesta saisi kliseemössörunotuksen, tämä on toisessa pääsä siitä. Loppu varsinkin. Jos ensimmäinen runo on tällainen, tulevat ovat aivan upeita.
Sivut