Luovu en

Pidät minut lähelläsi, sanot niin tärkeäksi.
Paljon enemmän tahtoisin, lähemmäksi sua haluaisin.
Kaukana olisin jos vain osaisin, itseni kiduttamisen tähän lopettaisin.

Olimme vain hetken aikaa, silti sitä niin kaipaan.
Tunsin ajatuksesi, tunteet kertoi katseesi.
Olit minun omani, on sinun minun sieluni.
Tahtosi on lakini, lohdutukseni sinun sanasi.

Väärään aikaan me kohtasimme, kaiken toisistamme jaoimme.
Liian lähellä oli menneisyytesi, liekö se syynä miksi lähdit luotani.
Sanoin, toivoani menettää aijo en.
Hyvä, sanoit kauniisti hymyillen.

Elämäni nainen ajattelen peläten.
Sua lähemmäksi yhä haikailen.

Sinä ja hän mielessäni mä yksin palelen.
Tunnet tämän ajatuksen
Mieleni tahtoni, tiedät sen.

Silmistäsi yhä näen, yksin tunne en.
Katseestasi haaveeni mieleeni muovailen.
Tulevasta pysty, halua, luovu en.