Säteitä

Aurinko säteitä heijastaa,
aamuiseen hetkeeni,
pilviharsojen takaa,
yöllistä unihiekkaa,
hellästi huuhtoen,
silmistäni,
 
Kanssasi,
hetkeä aamua leppeää muistelin,
kun meren rannalla istuttiin,
kalliolla sileällä,
jota tuo meri ikuisuuden hionut,
kuin meidän rakkautta,
 
Sydämeni syke ei kuitenkaan tauonnut,
edelleen rytmiä lyö kuin raivopäinen meri,
odottaen tunteiden myrskyn tyyntymistä,
sumua tummaa hälvenevän,
että saisin sinut lähelleni,
 
Tiesin sinun purtesi,
vanhan tuon kalastajan,
jonka silloin joskus halusit,
sinut luokseni tuovan,
 
Myrskyn tauottua,
luovit rantaan,
kiinnitit purtesi,
toit lämpösi,
rakkautesi säteen,
 
Minulle.