Kyyneleeni

Musiikkia kuuntelin
yksin fiilistelin
sinua odotin
kun kitaraani soitin
ikuisuuden
 
Ties mitäpä olisin löytänytkään
tai sit hukkunut murheeseeni
ettei siitä tullutkaan
sitä mitä toivoin
 
Sinä
 
Puuttuiko minulta
vai sinulta rohkeus
tulla juttelemaan
sitä ei voinut tietää
kun kumpikaan meistä
ei sitä ääneen koskaan sanonut
 
silloin
 
Vaikka aurinko
tulevaa kesää lämmitti
ruohon tuoksu juuri leikatun
nenään jostain kimposi
heittäen rohkeutta
meille molemmille
 
En unohda
kun Joe Satriani
kiusaisi kitaraansa
jolla meille kertoi huomisesta
tai eilisestä
menneisyydestä
meidän rakkaudesta
läheisyydestä jota tunsimme
 
Olisiko sillä ollut väliä
että
löytyisikö meille se yhteys uudestaan
kun silloin kohdattiin
sinä ja minä
en osaa sanoa
 
koska
 
Yksin nyt seison
ikuisuuteen katson ikkunasta
tai ehkä vain taivaan rantaan
jossa kuu säteitään heittää
siitä viisi vuotta kulunut
kun sinut menetin
yllättäin
 
Kyyneleeni
hiljaa poskiani valuu
kun muistelen sinua
yhteistä musiikkia kuunnellen
 
Ikävä.