Hellämieli

Kuin etsisit tarttumapintaa,
kohtaa, jossa tavoittaa,

parkuma:

ONKO KETÄÄN KOTONA?
ONKO IHMISIÄ TAVATTU?

Parkkiintunut paksunahka vai
lentävien ajatusten läpikulkuväylän kynnysmatto?

Uskallanko vastata?

Kuin etsisit tunteillesi naulakkoa, paikkaa,
johon ripustuslenkkisi ripustaa.

Ja minä en tiedä, onko naulakko seinässä vai 
ehkä mielikuvissa.

Huutelet turuilla ja toreilla,
et edes hyllyjen väleissä ole hiljaa.
Näytät viittoman ja ilmeen. 
Parempaan ei yletä, vaikka pinnistelisi
pääsykokeissa parhaansa mukaan.

Kattokassisdrooni, mihin se lensi.
Kerran luin kolmea sisarta.
Tolstoi.
Neuvoston jäsenyys ja mökötys.

Reaktiomme voi olla
täysin yliampuva tai
eleettömän ameeban ajatukseton lillunta.

Ahdistus vyöryy yli, epäonnistumisen pelko.

Että kun tämä on äärimmäisen tärkeää.