Ystävän kuolema

Runoilija 9f190a056c04f544c11b118bcae8e9ea

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 5.5.2006
Viimeksi paikalla: 20.6.2018 11:30

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

"menneisyyttä ei pääse karkuun, mutta sen kanssa voi oppia elämään."

Kaikki runoni on omaan elämään viittavia ja perustuu oikeaan elettyyn elämään. Elämäni ei ole ollut ruusuilla tanssimista mutta uskon parempaan tulevaisuuteen vaikka vastoinkäymiset eivät tunnu loppuvan. 
 
Tunsin kylmyyden, 
Tiesin että oli myöhäistä
Mutten halunnut antaa periksi. 
Tyhjä huone, 
Vaikka todellisuudessa se oli täynnä ihmisiä,
Mutta sinä olit poissa.
Halusin saada sinusta kiinni,
Vetää takaisin,
Pakottaa sinut hengittämään,
Laittaa veren virtaamaan kehossasi.
mutten voinut tehdä mitään.

Tietoisuus tavoitti minut ja 
Jokainen hengenvetoni,
Oli kuin opettelisin hengittämään uudelleen.
Jokainen askeleeni,
Oli jonkun muun pakottamana otettu.
Ja jokainen sekuntti,
toivoin että olisin mennyt puolestasi. 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Surullista. Yksi kun menee pois, niin toisten elämä jatkuu.
Vähän suruisa, mutta erittäin hyvä runo!
 

Käyttäjän kaikki runot