Saanko valita sen mitä haluan kuulla,
voitko vaieta kun näet jo valmiin tuskan silmistäni.
Annatko minulle aikaa valmistautua,
luotatko siihen millaisena minut tunnet.
Sanon sinulle rehellisesti,
riko astiani vasta silloin kun sen kestän.
Tiedät sen hetken, tunnen sinut.
Tämä oli vain pyyntö, anomus.
Rehellisenä sinä rikot astiani juuri silloin kun sitä vähiten odotan.
Ja taas se tuli puun takaa.
Paljon pieniä sirpaleita koottavana.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
