Kuollutta maata,
veristä rakkautta
sinä olet upeinta näillä seuduilla
viimeiseen asti turhaan yritit minusta irti,
Mikään täällä ei hengitä,
juoppoja ja narkkareita
ulko-ovien edessä makaamassa
kuolleeseen maahan kuolleet sielut
Täällä ei ole rauhaa, täällä ei ole sotaa
Kuka pystyy hengittämään elotontä ilmaa?
Kukaan ei halua olla piste,
kuka haluaa rakkautta, joka on naamioitu
kasvoihin?
Hymy on hyhmää, elo näillä main routaa
Minä elän, mutta se ei riitä.
ilman sinua
rakkaus on tappavaa valoa
mekin kuolemme,
kuolleen maan pienet sielut
ja suuret sydämet,
silti emme pysty hengittämään.
Olen menettänyt taidon kuvata elämää.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kuvata elämää, vai tuntea elämää?
Jokatapauksessa, upean voimakas runo, raaka, surullinen, elämältä, ja, kuolemalta maistuva. Ei ole sama asia olla olemassa kuin elää. Uskomattoman moniulotteinen tämä myös on, mutta tulkinnat jätän pääni sisäisiksi. Kiitos tästä elämyksestä.