JanHav85

Seilasin halki valtamerien,
Odottaen sitä yhtä ainoaa.
Purjehdin tuhansia merimaileja,
tunteakseni sen, mitä en pitkään
aikaan ollut tuntenut.
Näin suurimmat satamat ja kaupungit,
näin kauneimmat auringonlaskut ja nousut.
Koin kauheimmat myrskyt.
Ja kaiken tein vain siksi,
siksi että pääsisin perille ja saisin
suurimman palkintoni.
Katsoin meren pintaa
ja näin siellä palkintoni.
Haluni päästä perille kasvoi kokoajan
suuremmaksi ja suuremmaksi.
Vihdoin ja viimein kun pääte satama tuli vastaan,
tahdoin saada heti palkitoni.
Katselin kannelta ympärilleni, en nähnyt sitä.
Mutta sitten, kaiken joukon keskeltä se ilmestyi.
Siellä sinä seisoit luonnonvalkoisessa mekossasi.
Tulin luoksesi ja otin sinut syleilyyni.
Halasimme toisiamme pitkään, suutelimme.
Vihdoin ja viimein sain palkintoni,
suurimman palkintoni mitä olen koskaan saanut.
Se palkinto olet sinä rakkaani.
En enää koskaan tahdo poistua luotasi,
vaan jään rinnallesi ikuisiksi ajoiksi.
Rakastan sinua ikuisesti.