Platon

Missä ovat tyhjät maitolasit pöydältä,minne ovat kadonneet avoimet kaapinovet.
Kuka minua nyt patistaa käsienpesulle,kuka muistuttaa unohtuneista viesteistä.
Nyt voisin rakastella sinua vaikka pilkkopimeässä,suudellakin juuri rasvattuja huuliasi.
Yksinäisyys ja hiljaisuus kulkevat käsikädessä ja yhdessä lyövät vasten kasvojani.
Olen turtana ikävästä ja jokainen ikkunani alle pysähtyvä auto nostaa minut sohvalta.Kahden metrin matka täynnä toivoa.
Tarvitsen sinua niin paljon.En halua menettää rakkauttasi.En tahdo katua,että päästin sinut pois.
Minulla on ikävä sinua...tarvitsen sinua.