Nimetön
aikas jaksoit,
kannattelit horjuvaa,
pitelit heikompaa.
menetit samalla omat voimas.
et jaksanu enään,
lakkasit kannattelemasta,
päästit horjuvan putoamaan.
suistuit itse samalla raiteiltas,
et uskonut enään.
sinä,
joka ennen olit niin vahva,
olit äkkiä heikko.
nyt oli jonkun muun vuoro kannatella sua,
kun horjuit ja pidellä heikompaansa.
Selite:
tällänen sairaalassa ollessa kirjotettu rustaus.
sitä aikaa kun mikään ei tuntunu miltään ja ei jaksanu olla kiinnostunu mistään. onneks nyt on jo toisin
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi