Pelko
Huudan
yhä kovempaa
kovempaa kuin koskaan
Vain itse kuulen sen
sen heikon äänen sisälläni
joka tahtoo vapautua
Huudan
mutta kukaan ei kuule
Tunnen sen kivun sisälläni
sen kivun joka lamaannuttaa hengitykseni
pysäyttää sydämeni
Vahva suoja on murrettu
jäljelle jäänyt vain heikko ruumis
Piilotan pelkoni
Rakkaus on vain vahvoille
Vihainen maailmalle
vihainen itselleen
vihainen tunteilleen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pysäyttää lukemaan.
Vahva ja kipeä runo.
Pidin kovin, helppo samaistua.
Onnea.
hyvä runo! tähän pystyy niin samastumaan!