sinililja

Mä puhun ääni väristen,
siis jos puhun lainkaan.
Eteenpäin astelen täristen;
etenenkö? En tiedä. Varmaan.
 
En levätä voi vaikk’ maate käyn.
Kun silmäni suljen, nään mä näyn:
Mä kirkkaasti laulan kuin lintunen,
matkallani eteenpäin liitäen.
 
Tahtoisin mä yli kaiken,
ett’ oisin huoleton lintunen.
Sai lintunen siivet, kaiken;
mä sitä itkien katselen
kun eteenpäin täristen astelen.
Etenenkö? En tiedä. Varmaan.