Syystuulen Viemää
Syysruskan värittämät puut huijuvat,
hiljalleen tuulen riisuessa lehti kerrallaan.
Ne lähtevät.
Leijaillen tuulen tahdissa ne putoavat,
laskeutuvat maahan edelleen kesäisen vihreään.
Siihen jääneet.
Kaksi lehdistä kietoutuneena toisiinsa,
erillisistä puista mutta väriltää samankaltaiset.
Nuo rakastavaiset.
-Aatos von Sumee
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
PS. Kekseliään vitsikäs myös "runoilijaminäsi"!