KukaMinäOlen

Runoilija KukaMinäOlen

nainen
Julkaistu:
2
Liittynyt: 13.7.2022
Viimeksi paikalla: 16.7.2022 23:11

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Ystäväni, kirkkain tähti

Ihannoimme tähtien kauneutta ajattelematta, että suurin osa säihkyy galaksissamme kuolleina. 
Näemme niiden kauneuden ymmärtämättä, että uudet tähdet korvaavat loppuunloistaneet ennemmin tai myöhemmin.

Minä olin istunut jo kauan tällä yksinäisen tähden sakaralla. Ihannoinut palavia meteoreja, tähdenlentoja, jotka hetkellisesti valaisivat taivaamme kannen.
Tullut surulliseksi kuinka lyhyitä niiden elinkaari oli.
Nähnyt viereisten tähtien sammuvan,
toiset tähdet liian kaukana kosketettavaksi. 
Kunnes näin tähdistä ystävällisimmän, hehkuvimman: Minun oli mahdotonta ymmärtää sen luminositeettia tai spektriä: Se oli kyllin lähellä antaakseen voimaa minulle, tutustua siihen.
Ihmettelin sen kirkasta ja hehkuvaa säteilyä.
Suljin silmäni. Avasin silmäni. Siinä se vain silti pysyi säteillen voimaa ja energiaa tähdelleni.
Ihmettelin kuka sinä olet?

”Minä olen aurinko, galaksin suurin tähti, mikään ei vedä vertoja kirkkaudelleni.  Jos kuljet vierelläni, lupaan valaista tiesi sillä yksinäisellä tähdelläsi siellä. Sinä päivänä kun tähtesi valo sammuu, lupaan valaista kirkkaudellani tietäsi.”

Silloin opin tuntemaan auringon, galaksimme ystävällisimmän ja kirkkaimman tähden. Ystävän, joka jostain syystä oli valinnut minun tähteni monien miljoonien joukosta. 
Selite: 
Aidoin ystävyys.
oletus
Kategoria: 
Kommentit estetty
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
19.5.1989
Runojen lukumäärä: 
2
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.