toinenihminen

Niin pitkään, voi, niin pitkään 
En ketään edes ajatellut, tunteisiin uskonut 
Sit tulit sä
muistan sun silmät, kun näit mut 
Eri lailla kuin muut, sä _näit_ mut  

Ilman mitään romanttista, kemiaa kuitenkin 
Me klikattiin 
mun sydän, melkein jo kivinen 
yllättäen aukeni taas, toit uudet värit maailmaan
sillä hetkellä uudelleen uskoin rakkauteen 

Kiitos kun että olit sä 
Hetken mulla lainassa 
Jollain tasolla varmasti mut pelastit 
Mun sydän on vapaa ja se odottaa 
että joku niinkuin sä silloin, näkee mut taas