Ei tiedä

Runoilija Jukka-Pekka Huttunen

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva
mies
Julkaistu:
351
Liittynyt: 14.8.2008
Viimeksi paikalla: 28.3.2026 10:08

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

HUOM : Jokaista tekstiäni suoja tekijänoikeuslaki. Ethän siis käytä tai kopioi runouttani ilman lupaani ja ilman nimeäni. Kaikki oikeudet pidätetään.
 




 
 
Ei tiedä
uskaaltako
lähteä kävelemään
rakkautta kohti
ei jaksa
enää
niitä pettymyksiä
vaikka
se kohtalon
tumma lintu
lauloi
niin heleästi
unen lintulaudalla
kuin olisi
toivonnut
ikuista elämää
kuuntelijalle
kesken unen
heräsi
pelon huutoon
tunne
revätäneen katseen
takaa
lyhyt on
askel
valaosta pimeyteen
niin lyhyt

©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavaa tunnelmaa tässä.
Mutta samoin - askel pimeydestä valoon, lyhyt askel. Hieno runo.
Voi. Onpas tämä upea. Synkkä. Jotenkin kovin todelta maistuva. Hienoa.
Pieni askelin eteenpäin toivon ja epätoivon vaihtelevilla poluilla...selkeää ja ytimekästä runopuhetta.
Rohkeasti vain kohti rakkautta. Voi tulla paljon iloisia yllätyksiä matkan varrella.
Rohkeutta tarvitaan niin moneen asiaan, unessa alitajunta käsittelee asioita suývällisesti, hyvä runo.
Hieno ja koskettava tunnelma, hyvä runo
Tosi upea ja koskettava runo.
Upeaa, hienoa runoilua.
Elämä on täynnä haasteita niikuin tekstisi kertoo
Tekstisi puhuu paljon ihmisen arkuudedta
Tumma lintu laulaa surua ja kaipausta,
epäröivä tunnelma hyvin kuvattuna, unen maailman kera.
Mutta aina on toivon aamu koittamassa. Kohtalon lintunen
voi löytää valon ja tuo mukanaan ilon ja rakkauden :)
Hieno! Toivoisi runominälle rohkeutta hypätä tuntemattomaan.
Lakkaa hyvä mies miettimästä sitä lopullista lähtöä. Ja hyppää taas tähän uuteen kelkkaan. Jospa tämä olisi se oikea kelkka. Ymmärrän kyllä muuten ajatuksesi.
"lyhyt on
askel
valaosta pimeyteen
niin lyhyt"  
Tuohon kohtan voin samaistua, erityisesti viime aikoina.
Kaunis, koskettava runo.
Jännittävä tunnelma. Kohtalon lintu ja epävarmuus, uskaltaako enää rakastaa, antautua sen ihanan tunteen valtaan. Mitä useammin pettyy sitä varovaisemmaksi muuttuu. Mutta kun on kyse yhdestä elämästä, miks ei uskaltaisi. Samoja juttuja mietin itsekin ja totta on että pettymys pelottaa, Hyvä runo

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut