Aavistuksen etäisyydessä

Runoilija Jukka-Pekka Huttunen

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva
mies
Julkaistu:
351
Liittynyt: 14.8.2008
Viimeksi paikalla: 28.3.2026 10:08

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

HUOM : Jokaista tekstiäni suoja tekijänoikeuslaki. Ethän siis käytä tai kopioi runouttani ilman lupaani ja ilman nimeäni. Kaikki oikeudet pidätetään.
 




 
 
Ajatuksissaan
kun on
mennyt ja
on syvällä
aavistuksen etäisyydessä
aivan kuin siellä
sykähtelisi
kehossa vielä
luomishetken
kosketus ja se
ikuisuuden ontto
etäinen
kaiku etsisi
korvaa
mihin kadota

©Jukka-Pekka Huttunen
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Todella mielenkiintoisia syvyyksiä tässä hienossa runossa, voisikohan tuo aavistus olla sama kuin intuitio..
Todella koskettava runo.
Kaunis, omaperäinen runo.
Mietittyä tarkkaansanat aseteltu
Joskus on hyvä pohtia sitä, mistä me kaikki tulemme ja mihin lopuksi menemme.
Valmiiksi asti pohdittu tuo alku ja ikuisuus... suuren tuntemattoman kaiku...
Upea runo, aistikas ja viisas.
Tämä vie lukijan uuteen ihmeelliseen tilaan. Ennen alkuräjähdystä, melkein sanoisin.
niin voi olla korvakin porttina jonnekin toiseen ulottuvuuteen...
varmaan kannamme sisällämme luomishetken ahdistusta tai iloa
- kukaan ei tiedä, voi vain aavistella
 

Mielenkiintoinen, herkkä runo.
 
Oi. Vau. Onpas tämä. Hujahti mun silmistä sisään, korvista ääninä humina ja tyhjyys ja täyttymys ja lämpö ja avaruudenkylmä, kaikki mitä taivaan alla olla ja päällä kantaa. Upea.
Tässäpä on pähkäiltävää, mukavasti "kiemurainen" runo.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut