Kaipaus

Olis vielä niin paljon mistä pitäis puhua
Jatkuvasti tunnen sisälläni ainoastaan surua
Mitä seuraavaks? minne johtaa mun reitti
Kaikesta päättää ainoastaan meitsi
Tahtois niin vaan palata vanhan aikaan
Ku ei ollu nykypäiväst hajuakaa lainkaan
Tekos oli mitä oli rakastan sua silti
Vaikka ootki mun ystävien silmissä yks turha nilkki
Tahtoisin niin olla vaan se ainoa sulle
En uskonu et olis näin vahva tää tunne
Ku elämä oiski vaan niin iisii
Mä dallailen kriisistä kriisii
Kaikki sanoo sun pitää vaan olla sitkee
Mut se vaan pistää mut entistä enemmä itkee
Sä voit tuntee mun surun täs versessä
Vaikka jatkaki elämääs just siellä perseessä

Mikä on mun elämässä seuraava rasti
Vai kestänkö edes sinne asti
Et ymmärrä mua eikä sun kai pidäkkää
Ymmärrän joo jos oot aika ymmällää
Mut jos käyttäisit tähän yhtään ajatusta
Ymmärtäisit mitkä mun ajatukset on susta
Se ois kai liikaa pyytää yhtä toivetta
Et se sadun prinssi ja minä sais pitää toisensa
Jokainen vastaa tääl ainoostaan omasta puolesta
Hyvinvointivaltio, hah, nyt puhutaan suomesta
Loppupeleis sitä saa syyttää vaan itteensä
Ei oo niin helppoo pysyy sitkeenä
Sinä, ainoo jonka mun viereeni haluun
Rakkaus suhun ei sammu yritä se tajuu
Tahtoisin vaan vastauksii mun kysymyksii lisää
Muuten tää tuska ei sammu kai ikinä mun sisäl

Oma valinta iteppä valitsin tän polun
Nyt on enää tarina huonon lopun
Ei mun kai pitäis niin pienestä suuttuu
Ja nyt sydämestä toinen puoli puuttuu
Ennen oli paremmi pystyttii puhuu kuulumisista
Nyt se menee siihen et siit tulee paskanpuhumista
Pitää pysyy vahvan mun on pakko mun vaan pitää
Elämähän on just sitä mitä sä teet siitä
Ja ehkä tässäki jotai oppi ja niihä se on et elämä opettaa
Mutta minkäs teet ku et pysty tunteitas lopettaa
Olin meiän suhteen vaan niin varma
No ei voi mitää kai huonoo karmaa
Kiitos sulle että välitit kiitos siitä vaivastä
Annoit mulle hetkeks palan taivaasta
Vaik kyllähän se aika maahan pistää
Ettet saa hyvän olon tunnet enään mistään