Pohdittavaa

Runoilija Mystis




...tiedätkö...

katselen joskus tätä maisemaa
ikkunani takana

miten aurinko leikkii koivun varjolla

ja miten aamusta tulee ilta
kuin huomaamatta

kun varjo siirtyy pihamaan yli

ja minä mietin ihmisiä elämässäni
kaikkia heitä

olleita

olevia

tulevia

ja minä mietin rakkautta

sinua

sitä minä mietin
ehkä kaikista eniten
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kauniita ajatuksia tärkeistä rakkaista!
Kaunista ajatustennkulkua runossasi, pidän
Huikea. Tykkään kovasti. 
Kaunis, ihastuttava runo.
Tuttuja tubtoja
pidön
hienpsti saat lukijan
viivähtämään ikkunasi ääressä
näkemään, tuntemaan

upea runo, hänelle, joka oli, meni
ja - joka tulee

Kauniin herkkää pohdintaa,pidän.

Hienot kaksi ulottuvuutta, ensin luonnosta sen liikkeestä ja ajasta havainnointi,
sitten samaalla tapaa kohdatuista ja elämässä olevista ihmisistä,
näiden pohjalle rakennettu se tärkein.
Kuvaa syvällistä rakastumista tämä.

Näillä ajatuksilla luin runosi kauniin.
Kaikenlaisia ajatuksia on hyvä olla. Rakkaus on suurin <3
Jännittävästi kuvattu, kuin aika olisi pysähtynyt katsoessa ikkunasta, kuitenkin aamu vaihtuu iltaan kuin nopeutetuissa luontofilmeissä, ja ajan kulun kohinan melkein kuulee. Ja rakkaus, Se vain lepäilee kaiken päällä. Hieno runosi *♡*
Sitä kannattaa ihmisen miettiä kaikenlaista ja synnyttää pohdittavaa kanssaimmeisten kiusaksi ;)

Sitä rakkautta jos jotain kannattaa  eniten miettiä ja tehdä siitä suuria tekoja!

Magee...
Totta, mietittyä tulee - ja se on kyllä ongelma :-)
Suloinen, ihana runo :) 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot