Kuulen sen...

Runoilija Mystis

Maailmojemme välissä on avaruus
me sen kaukaisimmat planeetat

Mutta laulusi on niin kaunis

Se kuuluu minulle yhä

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis runosi kantaa kaikuja avaruuden.

Haikean kaunista.... Mahtaa olla suloista laulua...

Jos soimassa on Andy Williamsonin "Love Story", niin se kyllä kuuluu varmasti..luulisin.

Kaunis on kyllä tämä runo.

Tämä kaunis...

Herkkä, kaunis, kaipaavakin runo...ihana!

Runoudesta kiinnostunut puoleni sanoo: Hieno kokonaisuus. Laulu väreilee planeettojen välillä. Etäisyys ja läheisyys yhdistyvät. Elämän ilmiöitä tarkasteleva puoleni sanoo: Laulu perustuu useinkin vain kuulijan omiin mielikuviin, se ei ole laulajan laulua vaan kuulijan omien tarpeiden ja toiveiden heijastumaa, joiden taakse laulaja itse jää tavoittamattomiin, katoaa. Minä sanon: Mukava runo, jota runollinen puoleni lukee liian tunteellisesti, elämän ilmiöitä tarkasteleva puoleni liiankin kriittisesti. Otsikko ja viimeinen rivi ilmentävät tunnetta, halua kertoa että toinen sittenkin on tärkeä. Toisaalta runo haluaa täsmentää myös erilaisuutta. Hieno tunteellinen runo, jossa tunteellisuuden takana pohdintaakin, ehkä ristiriitaa. Pidän.

Haikean Kaunista, todella.

haikea,jälleen koen tämän musiikkina:The Brothers Four ja Green fields.

Kaunista kaipausta

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut