![Käyttäjän <span class="sydan sydan-vihrea"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Mystis kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-988-1592471122.jpg?itok=JxlFdbCX "Käyttäjän <span class="sydan sydan-vihrea"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Mystis kuva")
Ja ikävä muuttaa muotoaan
kerta kerran jälkeen
kun kuulen äänesi
Ei haalistu
ei niin
Tulee tajuttavaksi
niin että sen voi nähdä
ja ymmärtää miksi se on
Ei se askeleitani määritä
ei polkujeni suuntia
Ei minuakaan
Vaikka rinnallani kulkeekin
kerta kerran jälkeen
kun kuulen äänesi
Ei haalistu
ei niin
Tulee tajuttavaksi
niin että sen voi nähdä
ja ymmärtää miksi se on
Ei se askeleitani määritä
ei polkujeni suuntia
Ei minuakaan
Vaikka rinnallani kulkeekin
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
eripuolilta kehoa käydäkseen,
asumaan sisälle sydämeen.
Olemassaolon tajuntaan
pikkuhiljaa hiippailee.
Niin on kovasti totta!
valo on sammunut
ja silti ne
vaeltavat läpi avaruuden
tuntien oman suuruutensa
tutkiessamme näkemäämme
jätämme monet asiat
huomioimatta,
kaikkea ei ole
vielä olemassa,
liikettä liikkeessä
muuttujaa muuntumisessa
Maailman kaikkeuden ensimmäinen alku ja toinen loppu, jolloin kaikkien pitää tietää milloin ruokkia sieluaan, jottei nälällään rikkoisi kaikkia sielunsa ikkunoita
Unohdus on monen
sattuman summa,
niin antelias ja
huomaavainen
osaamalla pitää
muistamisen ja unohduksen
tasapainossa,
voi antaa onnelle mahdollisuuden
asettua taloksi
yön kaunis hetki
seuranaan
sillä kasvojen muotoihin
on kirjailtu kaipuu
huulieni jälki
kaulalla, poskilla
syvimmissä huokauksissa
osana kevätlaitumille
päästetty sydäntä,
valonarkaa sielua
ja
pukeeutuuko se hymyyn,
antaen onnesta
hämmentyneet kasvot
on vain meissä itsestämme
ikävästä kiinni
Mahtavia kuvia olet taas loihtinut.
Sivut