Nukahtamisesta...

Runoilija Mystis

Nukahdin hetkeksi sohvalle
aamupalan jälkeen

Kun tuvassa tuoksui
omenapuuro
ja kaneli

Vastakeitetty kahvi

Puuhellan lämpö

Niin kuin joskus
kauan sitten

Kotona

Niin minun uneni olivat
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

onnelliset unet, joissa kaikki aistit hereillä
Mukava, lämmin tunnelma... hyvä runo.
Lämmin kodin ilmapiiri tässä ottaa mukaansa ja herkästi tuonne sohvalle houkuttelee.

Kaunis on runo. Tykkäsin!
Onnellista nostalgiaa, mukava runo
Ehkä parhaat muistot menneestä maalaismaisemasta saa totta tosiaan muistelemalla sitä leivinuunin levittämää tuoksua,  puheen sorinaa ja kiireistä hyörinää sen ympärillä. Niitä tiettyjä muistoja joita enää unissaan  vaan saa.
Jotenkin "jo" tässä iässä nostalgisuus vie jopa voiton tulevaisuudesta ennen sitä lopullista "maisemanvaihdosta".
Nenässäni tunsin kotoisuutta
lämpöä
hiljaisuutta
rauhaa
Makoisat tuoksut ja unet. Mukava tunnelma tuntuu.
Suuni maistaa omenapuuron ja kanelin, nenä tuntee kahvin tuoksun ja koen pirtin lämmön. 
Olet koonnut ihanan hetken elämästä runollesi jonka tunnelmiin on niin suloista sukeltaa lukijana. 
Kiitos nostalgiasta. 
 
Voi hellantuu

Onpa suloisuutta

Täynnänsä
Unet ovat välillä ihania :)
 
Tuttu tunne tämä.

Äiti lieden äärellä puuroa keittelee ja isä kynttilän valossa pokasahaa viilailee.
Joskus sitä vain nukahtaa ja näkee ihania unia.
Kultaisen, lämmin, nostalginen. Oikein onnistunut, tykkäilen. :)
Helposti pääsee runon tunnelmaan ja kaikilla aisteilla kokemaan. Upea.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot