Tonttulan eläimiä ja muita kummallisia asioita - osa 21

Runoilija Mystis

Syksyisin kun puhuu kylmä ja hyy
voi kyy - miten käykään polon

Se etsii pienen kalliokolon
ja olon saa siellä hyvän
talvihorroksen syvän

Voi käärmekin nähdä unta
kun taivas sataa lunta

Se monen käärmeen siskonpeti
on heti valmis nukuntaan

Kukuntaan käen saa viimein herätä
ja kerätä kasaan kyyn kamat

Ne on samat kuin aina

Paina ei paljoa se käärmeen pakki
vain löysäksi käynyt nahkatakki
ja lehdestä taiteltu lakki

Semmosta se on kärmessakki

Kyykin se kuuluu Tonttulan pihaan
syykin on selvä - ei aihetta vihaan

Vaikka tuo onkin teräväkielinen
ja kärkäs hammaskaluiltaan
on silti oikeamielinen

Kyy

Alkujen aluiltaan
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Minkähänlaista joulua näkyy, kun talvista unta katselee kyy, liekö tietää tontuista mitään, ainakaan jouluisista. Kuuluuhan kyy toki tonttulan kesään ja vasta syksyllä talveksi lämpimään pesään.
Kerrassaan upea runo. Sinulla on sanojen käyttö hallinnassa.
Voi mahoton
olipas stoori
meitin ainoosta
myrkkykäärmehestä
Hyi, kyyt sais kyllä pysytellä kaukana :D Mutta mainio runo!
Täälläpäin en moisia ole nähnyt onneksi, hyvä runo
Oot sie aikamoinen tarinan, lorujen kertoja. Kiitsohymyt :) Kyystä sen verran, että kun olimme kotihoidossa erään mummon luona, niin kappas kummaa, kyy olikin eteisessä piilotellut. Olin lääkkeitä jakamassa kun työkamu kiljuu eteisessä ja valkoinen kuin lakana. Onneks kyy suunnisti ulos kun oven aukaisimme ja meni menojaan....
Henkilökohtaisesti en pidä käärmeistä -edes jouluna. 
Kuuluuhan se, Tonttulan konnuille kyykin. Hienosti riimittelet jälleen. (Inhoan muuten kärmeksiä sydämeni pohjasta!)

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut