Tonttulan aitan sekalaisia aarteita - 18

Runoilija Mystis

 

melkein on märkänä tontun poski
pölyn alta löytyi vanha poljettava tikkakoski

näitä oli ennen joka tuvan työkaluna

valuna tehdyt jalat ja pedaali
maalikoristeet kuluneet jo puukopan pinnasta

hinnasta mistään en tätä hukkaisi
pukkaisi aitan pimeille perille

verille vaikka sormet joskus laittoi
taittoi jos päärmeen liian tiukalle
piukalle paikalle kone kirahti
pirahti öljyläikkä lakanaan

pakanaan ja lempoon turvautui muori
suori rypyn alta paininjalan

valan vannoi ettei singeriä kuunaan ostaisi
kostaisi koneelle pikku vikaa

pikapikaa ompeli tikin ympäri tuukin
muukin onnistui taas yhtälailla
vailla suhrua suttua solmua
öljytiplua langanloppua
varaproppua

huomenissa kannan rakkaan koneen sisään
lisään yhden tikin lorupussin suuhun

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hienosti kuvailtu tässäkin runossa. Eihän tästäkään voi olla tykkäämättä. Hulppeaa menoa.
Tikkiä seuraavaa odottaen! :)
On harvinainen taito kirjoittaa jostakin arkisesta asiasta kuten ompelukoneesta näin juhlava runo ja tuo soljuva riimitys on ainutlaatuista. Näitä tonttulan aarteita lukee mielikseen. 
Nostalgisiin  muistoihin veit minut tässä Singerimuistelossa.
Minä sain pyyhkiä pölyt siitä lapsena.
Olihan siinä pyyhkimistä!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut