marian laulu

Runoilija Mystis



minun lauluni kertoo mariasta
joka rakasti merta

rakasti merta
maria

vai sittenkin rakastiko kalastajaa
merimiestäkö lempi
ja ikävää kantoi
rinnassaan

maria

jos rakastaa merta
niin rakastaa vaahtopäitä
ja aaltoja jotka vyöryvät rantaan

myrskyjä odottaa

maria

ja suuria laivoja
valkeita
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

jokaisessa meistä asuu pikku maria

tämä runosi soisi laulunakin!
Hieno. 
Haikean kaunis-positiivisen odottava kuitenkin.
Jättää ajatuksia.. Ja taustalle Myrskyluodon Maijan. Kiitos :)
Unelmoivan tunnelmoiva runo, joka tempaa mukaansa, ja pitää otteessaan. Mihin rakastuu ja mitä odottaa elämänsä ajan. Tästä muodostuu runon mysteeri.
Mä rakastan merta, mutta valkeita en odota - en laivoja sen enempää kuin hevosiakaan :D
Hyvä runo.
Upeaa kerrontaa, rakkaus on tosiaankin ihmeellistä ja usein ihanaa <3 
ja polttaa.. ?
maria
tai ...

Kaunista kerrontaa,pidän.

mulle riittä järvilaivat, mukava runo
Tässä on taikaa, tässä on rakkautta, tässä on tarina isolla teellä ja sellainen sävel jonka sointiin olisi ihana vaikka nukahtaa jos joku lukisi sitä korvanjuuressa. 

Olet sinä vaan niin uskomaton, huhhuh. 



 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot