Nimetön

Runoilija EHKÄENSIELÄMÄSSÄ

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 1.7.2010

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

tahtoisin palata siihen lokakuiseen iltaan,

jolloin suutelimme siellä rappukäytävässä.

mutta se taitaa olla mahdotonta.

vaikka aina olen väittänyt,
että kaikki on mahdollista tässä maailmassa.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

ah tää oli niin tuttua! tykästyin kovasti runoihisi mutta kommentoin nyt tähän, jotenkin tunnistan itseni runoistasi

haikea, varsinkin lopun lause.

älä palaa takaisin ota uusiksi...

Voi, niin surullista kuin se on, ajassa ei voi mennä taaksepäin, on vain katsottava eteenpäin. Muistot kuitenkin säilyvät, ja niissä on hyvä olla. Et kuitenkaan täysin väärin ole väittänyt, koska moni, vaikkei kaikki, niin monet asiat todella ovat mahdollisia, jos niille vain antaa mahdollisuuden. Hieno runo ajatuksista, joita monet pohtivat oman päänsä sisällä: 'Voi kunpa voisin palata siihen hetkeen'. Toivon sanana vielä sanon, että elämä jatkuu ja se on täynnä uusia, uskomattomia hetkiä ja seikkailuja! :)

Melankoliaa kauniisti toteutettuna.

Pidin.

 

Käyttäjän kaikki runot