Kevään koittaessa
karuselleja kunnostetaan.
Peilitalossa availlaan
vasta uksia.
Lipunrepijät kopeissaan
viilailevat kynsiään.
Lehtivihreän tuoksu
sekoittuu outboardiin.
Äidit tulevat
vastapestyihin ikkunoihin.
Kallion loukoissa
luonto herbaantuu.
Veneiden alla
käännetään kylkeä.
Kaikkialla kaikuu
verkkainen virsi.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tästä tuli joka säkeestä valokuvia mieleen.
Mukavan haikea tunnelma välittyi ainakin miulle tästä. Tykkäsin.
Todellinen kevätkaudenavausruno! Tunnelma suorastaan huokuu vastaan. Verbaliikka on hyvä valmistautumisessa uuteen alkavaan.
niin, tässä runossa on kevään kaihoisa kaiku, hienosti kerrot tunnelmia joita keväästä ei todellakaan puutu
"On siis kevät, kuljen Hakaniemenrantaan..."
Tunnelma kohdallaan. <:o)
Kaikki seisahtui tähän hetkeen... on kuin seisoisi kallion laella ja hitaasti kääntyilisi, antaisi silmien katsella ja ajatusten kertoa, mitä näkee ja mitä on näkymän takana... ja taustalla ajatusten peittona soi hiljainen suvivirsi...
Sivut