Huominen.
Minä vain odotan uutta päivää. Huomista.
Huomenna on hyvä päivä. Tänään minä odotan ja hymyilen huomiselle.
Teen arkiaskareet, herään, syön, hengitän, hymyilen ja odotan. Olen iloinen sillä tiedän, että huomenna se tapahtuu.
Ehkä se tapahtuu jo tänään!
Vilkuilen ovea salaa ja kuuntelen tietämättäni jos kuulisin sen. Ja kun tulee vieras, ajattelen: ''Kukakohan siellä on. Varmaan siskon kaveri'', mutta salaa toivon, että se olisi joku muu. Tiedän, että se on joku muu. Ja kun avaan oven, se on siskoni kaveri. Tietysti on, kukas muukaan. Tiesinhän.
Ei se koskaan tapahdu tänään.
Se tapahtuu huomenna. Huomenna kun herään se tapahtuu. Pitää vain odottaa huomista, hyvää päivää. Huomenna olen onnellisin. Huomenna hymyilen sille päivälle, en huomiselle ja huomenna minä nukahdan hänen syliin.
Ja kun herään uuteen päivään. Hengitän. Syön. Hymyilen huomiselle. Sillä huomenna se tapahtuu.
Mutta jonakin päivänä en jaksa enää odottaa huomista, en jaksa herätä ja odottaa. Odottaa ja odottaa huomista. En halua hengittää enkä nukkua. Haluan vain olla ei mitään. Mutta älkää huoliko, enhän minä koskaan ole mitään. Minä vain odotan huomista ja kun se tulee, odotan huomisen huomista.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi