Vohi tunnetta, tuskaa ah tätä/
jok kuin vuosia hellittämätä/
lailla justeerin tai kuni kirveen/
multa vääntänyt hampait on irveen/
Mistä lääkettää tällaiseen vaivaan/
sais oon koittanut maan alta kaivaa/
olen etsinyt pohjalta tuopin/
kaipaustani silti vain ruokin/
Sinä kuulepa ystävä miuta/
mulla ohjeita ois aika liuta/
vaan kun tuskin luit tännekkä asti/
ni oo sitte vaikka Satu Hassi.
Selite:
Lukija saa vetää omat johtopäätöksensä runominän elämäntilanteesta ja persoonallisuuden luonnosta. Itsehän näkisin hänen olevan ylikärsivä, pateettinen lemmenmursu joka ei saa suutaan auki oikeassa seurassa, ryveten itsesäälin karussa talkissa.
Olisiko runon voinut jättää kirjoittamatta?
Ei missään muodossa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hyvä
hyvä