Pimeys murskautuu,
muodostuu harmaita rakeita.
Ei ole enää mustaa,
vaan tasaista olemattomuutta.
Aika ei siis kulu enää,
vaikka kello tikittää seinällä.
Aamu ei koitakaan,
voidaan jäädä nukkumaan.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Kaihoinen | Minä, sinä, hän | 17.12.2012 | 2 | Runo |
| Kaihoinen | Aamu | 3.12.2012 | 1 | Runo |
| Kaihoinen | Avaruus | 3.12.2012 | 0 | Runo |
| Kaihoinen | Lumisateessa | 11.11.2012 | 0 | Runo |
| Kaihoinen | Loppu | 8.11.2012 | 0 | Runo |
| Kaihoinen | Jos hyväksyt | 8.11.2012 | 0 | Runo |
| Kaihoinen | Tiedäthän? | 3.11.2012 | 0 | Runo |
| Kaihoinen | silmät ja mieli | 31.10.2012 | 0 | Runo |
| Kaihoinen | Kadotkoon | 28.10.2012 | 0 | Runo |
| Kaihoinen | Sanat | 28.10.2012 | 3 | Runo |
Kommentit
synkkä ja hyvin kaunis runo.