Enkeli

olin tulossa siskoni hautajaisita.
matkalla löysin enkelin.
sen siivet olivat palaneet.
kannoin hänet kotiin,
kylän toiselle puolelle.
matkalla ihmiset tuijottivat.
en välittänyt, vaan jatkoin matkaa.
hoivasin enkeliä hellästi, kuin siskoani.
meistä tuli aikaa myöten hyvät ystävät,
juoksentelimme kilpaa kesäisillä niityillä.

eräänä päivänä koko kylä oli ovellamme.
he nappasivet enkelin
ja sitoivet tämän roviolle.
tuli syttyi.
itkin.
huomasin kyyneleet enkelin poskilla.
ne olilvat punaisia kyyneleitä.
enkeli huomasi minun katsovan
ja hymyili surullisesti.
huulet muodostivat sanan : "kiitos"
en itkultani tajunnut miksi hän kiitti.
miksi hän kiitti vaikka en pystynyt tekemään mitään.

kirkas valo syöksähti taivaaseen.
enkeli oli kadonnut.
siinä missä rovio oli ollut
maahan oli kaiverrettu;
" kiitos, että pelastit minut surulta"
hymyilin.
olin pelastanut enkelin - ja enkeli minut.