Tunnevirta joka
ravistaa tätä maailmaa
On keijupölyä sormenpäillä
Minä olen haudassa
Kukka kalliolla hauraana
epätäydellinen osio yhtälössä
Tulevaisuutena pyöreä nolla
Reagoiva ilmanliikkeisiin
ja unohtuva ensilumen alle
Kuka nostaa lapsen keinumaan?
Tuuli hiuksissa
kuristan olemattomuuden
Hengen vien kiviltä
murhaan itseni päivä kerrallaan
Revin kahleita ihmisyyden kasvoilta
Lukossa rintakehällä
avain likaveden vietävänä
Päästäni löydät vain
Tuhkan peittämän maankamaran
yhdeksänkymmentäyksi yötä
Hauta on valmis käyttöön
Selite:
Pohdiskelua elämäntilanteista ja pako jonnekin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tykkäsin tästä todella ja meni suoraan suosikkeihin. Pidän kovasti myös muista runoistasi ja olisi ilo lukea niitä vielä lisääkin.
Vau miten pelottavan vahva runo! Pidin!