KELLON YMPÄRI

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
974
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 25.3.2026 21:18

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
On lähdettävä muistin mukaan,
kuljettava teitä,
joita jatkettiin
niin tästä taakse kuin eteenpäin,
liitettiin meihin.
Se on ollut pysyvä liitto.

Viatonta piirileikkiähän se aluksi oli.
Mutta entä sen jälkeen?

Käsi kädessä
sydän sydämeen nojaten kulkivat
pitkän sillan yli,
joka silloin tuntui niin lyhyeltä,
ja entä sen jälkeen? Minne?

Vain he sen tiesivät!
Tai joskus nähtiin
heidät yhdessä
porttikäytävän lamppujen alla,
ennen elokuvanäytöstä,
katseleva kuvia kohtauksista.
Tähdet kaukana, merien takana
ja tässä ne sykkivät,
kimmelsivät heidän silmissään.

Hääkuva.
Viehättävä morsian pukeutunut
kuin Ester Toivonen,
kevyeen ja valkoiseen.
Se puku,
kuin vastasatanut ensilumi,
ohut ja myötäilevä,
joka pihamaamaan pensaat ja nurmen
kauniisti peitti.

Ja nuori mies,
melkein lapsenkasvoinen,
mutta vakava ja ryhdikäs.
Ja kenttäharmaat, kuin kiireessä
niitä ei olisi vielä ehtinyt vaihtaa.
Rauha, rauha on solmittu.

Elämä alkoi alusta uuden rajan sisällä.
Rauha oli epävarmuutta,
mutta myös uutta toivoa.

Se oli astia,
vaikka vain vanha emalimuki,
jonka reunasta pinta lohjennut,
ja minulla vasta pohjapeitossa,
kun viiden lapsen äiti,
naapurin pyöreävatsainen rouva,
kertoi meille,
isommille kakaroille
(tai ehkäpä vain minulle),
ilouutisen:
Äitinsä kasvot se saa,
tuleva perheen lisäys,
pihan uusi pentu.
Kotilahden pinta kultaisena
silloin hetken väräjää,
kuin onnellisesta naurun hyrähdyksestä.

Tie kesken,
muttei päättyvä.
Siihen pystytettiin,
jos oikein muistan,
tietyön merkki
ja sen takana ikiaikainen siirtolohkare,
joka räjäytettiin marjamaalta, tielinjalta,
nyt kivimurskana asfaltin alla..
Oliko silloin kolea mutta kirkas syyspäivä?
Niillä rajoilla, ehkäpä.
(Keski-Euroopan
mitäänsanomaton ilmasto
ei vielä täällä saakka.)

Saman katon alle,
uunilämpöisten huoneiden ahtauteen sopeutetut
ehtookellojen kumusta
lauantain toivottujen viimeiseen säveleen
- kun hämärtää
radion ääressä hartaina 
ja saunapuhtaina istuivat
suosikkiaan odottaen,
että se vihdoin soisi:
Warum?
Kenpä tietäis' sen
kun vain rakastivat
ja on yhä se voima,
että koti,
että pieni kaupunki järvien sylissä,
että maailma
että ihminen loputtomiin
nähden tulevan menneenä
ja tuntien menneen tulevana.

Mitä silloin morsiamen käsissä
siinä kukkavihkossa?
Oliko siinä metsäkukkia?
Ei metsäkukkia, ei villiruusuja,
kimppu neilikoita,
punaisia kylläkin.

Kaupungin läntisellä laidalla
yölinnun laulu meidät valveilla piti,
kunnes uni vihdoin voitti.

Pieni kaupunki sulki itsensä maailmalta.
Sen suojeluksessa tuntui elämä
niin tutun turvalliselta.
Jokainen kykenevä rakensi,
opetti, leipoi, pesi pyykkiä,
vaihtoi, myi ja osti,
ja vanha aika pysähtyi ihmetellen,
kun uusi otti ensimmäisen
tunnustelevan ja varovaisen hypähdyksen:
Rock Around The Clock!

Mutta se vaimeni pian,
puheen sorinaan,
liikenteen hyrinään,
elämänmenoon,
ja huoneisiin alkoi hitaasti virrata
iltapäivän valoa,
huomaamaton siirtymä kohti iltaa, 
pitkät ja rauhalliset soinnut,
muistojen sitomista muistoon,
vailla ajan ankaraa logiikkaa,
ne vain olivat – ne vain ovat,
päivän hidasta kääntymistä,
jolla vain yksi yhteinen jakaja:
me, jotka olimme sen kokeneet,
me, joiden sydänten läpi se veri
on pitkän päivän virrannut.
Kellon ympäri.
oletus

Kommentit

Tosiaankin, kunpa voisi aina valvoa kellon ympäri <3 
Pitkän päivän muistelu ei jää ainoastaan henk.koht. muisteluksi, joka sekin on tärkeää ja miellyttävää jakamista, mulle se kasvaa runoudeksi nimenomaan lopetuksensa ja erityisesti "loppusäkeistön" alkuosan johdosta, joka on oikeaa runoutta (tässä tapauksessa: elämänmakuisesti todellisesta kumpuavaa ja siihen kutsuvaa sanataidetta): ja huoneisiin alkoi hitaasti virrata / iltapäivän valoa, / huomaamaton siirtymä kohti iltaa, / pitkät ja rauhalliset soinnut, / muistojen sitomista muistoon,". Kaihertavan kaunista ilmaisua.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
artojohannes CONCERTO NOTTURNO 24.3.2022 2 Runo
artojohannes CONCERTO GROSSO 23.3.2022 3 Runo
artojohannes BEL CANTON TAPAAN 21.3.2022 1 Runo
artojohannes UMPEEN KASVANEELLA POLULLA 18.3.2022 1 Runo
artojohannes ANDANTE SOSTENUTO 17.3.2022 1 Runo
artojohannes MAAN LAULU 14.3.2022 1 Runo
artojohannes HELMENKALASTAJAN AARIA 11.3.2022 2 Runo
artojohannes ERÄÄN RUNOILIJAN MUISTOLLE 8.3.2022 2 Runo
artojohannes SOTA JA RAUHA 4.3.2022 1 Runo
artojohannes KESKELLÄ YÖTÄ 1.3.2022 2 Runo
artojohannes KAKSI SYDÄNTÄ 28.2.2022 3 Tarina
artojohannes VAPAA KUIN TAIVAAN LINTU 27.2.2022 1 Runo
artojohannes DUETTO 27.2.2022 1 Runo
artojohannes LOKOMOTIV 23.2.2022 3 Runo
artojohannes YHTEISLAULU 21.2.2022 3 Runo
artojohannes KEHÄTIE 16.2.2022 1 Runo
artojohannes INTERMEZZO 14.2.2022 1 Runo
artojohannes RAKKAUS, YSTÄVYYS JA SOPUSOINTU 11.2.2022 1 Runo
artojohannes KATKELMA 10.2.2022 4 Runo
artojohannes KELLON YMPÄRI 6.2.2022 2 Runo
artojohannes TRILLI 27.1.2022 1 Runo
artojohannes MELODIA 23.1.2022 2 Runo
artojohannes KANSALLISHYMNI 21.1.2022 1 Runo
artojohannes URKUKORAALI 15.1.2022 1 Runo
artojohannes KATUSOITTAJAT 2.1.2022 1 Runo
artojohannes SINFONIA (”Vapaus, veljeys ja tasa-arvo”) 1.1.2022 1 Runo
artojohannes KAPPALE PIENESTÄ URKUKIRJASTA 27.12.2021 3 Runo
artojohannes MAASSA RAUHA 20.12.2021 1 Runo
artojohannes DE PROFUNDIS 18.12.2021 2 Runo
artojohannes KARNEVAALITANSSIAISET ( 2.runo 6-osaisesta runosarjasta "VIIMEINEN YÖ") 16.12.2021 1 Runo
artojohannes MUSIIKIN SYNTY (ja luomistyö jatkuu yhä) 14.12.2021 1 Runo
artojohannes SOITELLEN SOTAAN 13.12.2021 1 Runo
artojohannes AARRE 10.12.2021 2 Runo
artojohannes KATKELMA (eräästä sinfoniasta) 9.12.2021 3 Runo
artojohannes VIIMEINEN TOIVE 7.12.2021 3 Runo
artojohannes   ELÄMÄN PÄÄTTYMÄTÖN MELODIA 1.12.2021 1 Runo
artojohannes SINFONIA NO.9 D-MOLLI 30.11.2021 4 Runo
artojohannes NOKTURNI 28.11.2021 3 Runo
artojohannes A CAPPELLA 23.11.2021 2 Runo
artojohannes OOPPERAA 18.11.2021 1 Runo
artojohannes SEKAKUORO 15.11.2021 4 Runo
artojohannes MITÄ MUSIIKKI SANOO 13.11.2021 1 Runo
artojohannes LACHRIMAE 6.11.2021 1 Runo
artojohannes KIVEEN HAKATTU 4.11.2021 2 Runo
artojohannes ROTTA 31.10.2021 1 Runo
artojohannes LOPPUPÄIVÄ VAPAATA 27.10.2021 1 Runo
artojohannes KUN EI ENÄÄ SAA EDES MATKUSTAA 21.10.2021 1 Runo
artojohannes ULOS 10.10.2021 2 Runo
artojohannes AMATÖÖRIN TILITYS 9.10.2021 3 Runo
artojohannes VERKOSSA 8.10.2021 2 Runo

Sivut