KATSON PEILIIN

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
964
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 17.11.2025 8:18

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 



Katson peiliin.
Peilistä näkyy ikkuna.
Ja ikkunan takana odottaa raskaanharmaa taivas.
Ei tuulta, ei lintuparvia, ei sadetta -
vain tasaisen harmaa taivas.


Näillä silmillä katson,
jotka 70-vuotta ovat katsoneet jonnekin
  • omat kasvoni …
    tämä on varotoimi,
ettei minua yllätettäisi takaa päin,
ettei tulisi varkain ...

 
  • niin hiljaa,
että hän olisi äkkiä rinnallani
peilikuvassa,
tarttuisi päättäväisesti käteen
kuin pyytäen mukaansa
pitkälle matkalle,
jonka päämäärää
ei halua minulle
ilmoittaa.


 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Karhean kaunista peilin kautta lukijalle...lopussa ikkuna avautuu jonnekin, uuteen ulottuvuuteen, sisäiseen todellisuuteen...vanhenimisen ja luopumisen melankoliaa tässä.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot